No voihan blaaaaaah, etten sanois ja sanonkin. On se kummallista miten toiset kuvittelevat kauppaa tehtävän sika jos toinenkin säkissä - periaatteella. Hieman ohraisesti kävi siis tuon keittiökaappi-asian suhteen. Se ei siis ollut vielä omistuksessani, siis tuo kaappi josta on kuvakin tuolla aiemman tekstin yhteydessä. Oli tarkoitus mennä tänään sitä katsomaan Kouvolan kulmille, matkalla Joensuuhun. Kyseessä siis huuto.net - kauppa. Myyjä soitti n. kaksi tuntia ennen sovittua tapaamisaikaa kysellen missä olen :D. Kaupoista ei oltu sovittu mitään, mutta myyjä oli jostain syystä saanut päähänsä, että otan sen ja vienkin saman tien mukanani, mutta ehei...niin ei tosiaan oltu sovittu. Niin hän sitten perui kaupat jota kuinkin sanoin: "Mie palellun tänne, kauhea muutto ollut, mie en jaksa tämmösiä kauppoja, hei." Minä änkytin toisessa päässä äimän käkenä: "Niin, mutta...". Harmittaa, mutta huvittaa lähinnä. Erikoinen tapaus :). Ilmeisesti hänellä on jonkinlaisia meedion kykyjä ja on vain lukenut ajatukseni ja nähnyt suoraan visioni ytimeen tehden siitä sitten omat johtopäätöksensä. Muuta selitystä en keksi :D. Joku tolkku kuitenkin minullakin on innostumiseni ohessa, että en maksele tuosta noin vain 130 euroa kaapista jota en ole edes nähnyt ja joka on lisäksi seissyt kylmävarastossa ties kuinka kauan. Poikkeus vahvistanee säännön: kaikki aiemmat kaupat ovat sujuneet erittäin mallikkaasti ja on vain pitänyt ihmetellä miten reiluja ihmiset ovat ja miten sopimuksista pidetään kiinni ja toivotetaan hyvää jatkoa, vaikka diiliä ei syntyisikään. Pöh - katsotaan löytyykö jokin toinen tilalle vai mitä keksin. Juuri kerkesin rukata keittiösuuunnitelman siihen jamaan, että kaikki tarvittavat toiminnot on järkevästi sijoiteltu ja siten, että tuo jättikaappi olisi asettunut sopivasti kaiken muun keskelle. Ilmeisesti tässäkin pätee sama sääntö kuin kaikessa muussakin...turha harmitella loputtomiin jotain mitä ei saanut, sillä jotain vielä parempaa on tulossa ;).

Lohdutan itseäni miettimällä vaikkapa noita ihania pattereita... Kuvittelen miltä tuntuisi laittaa käsi sen lämpimän raudan päälle ennätyskylmänä talvi-iltana...ja katso: Jo haihtuu mielestä tyhjä aukko keittiön seinällä! Näihin tunnelmiin tältä erää. Mukavia pakkasen puremia hetkiä ja lämpöisiä ajatuksia viikonloppuun!